Uudenkaupungin kaupunki
Merenläheinen Uusikaupunki tunnetaan Suomen autokaupunkina. Kauniit puutalot sekä viihtyisä satama luovat kaupungille lämminhenkisen ilmapiirin.
Tietoa Uudenkaupungin kaupungista
| Perustettu | 1617 | |
|---|---|---|
| Väestö | 16 198 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 551,73 km2 | |
| Maapinta-ala | 502,68 km2 | |
| Vesipinta-ala | 49,05 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 29 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,25 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,65 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Kari Koski | |
|---|---|---|
| Kotisivut | uusikaupunki.fi | |
| Sähköposti | uudenkaupungin.kaupunki@uusikaupunki.fi |
Uudenkaupungin sijainti
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Uudenkaupungin historia
Talonpoikien lainrikkomus synnyttää kaupungin
Uusikaupunki perustettiin vuonna 1617, koska alueen talonpojat pitivät Männäisillä suuria markkinoita. Naapurikaupunkien porvarit valittivat, sillä vain kaupunkien kauppiaat olisivat saaneet tehdä tällaista kauppaa. Kuningas Kustaa II Aadolf päätti laillistaa kaupan ja perusti Uudenkaupungin 19. huhtikuuta 1617.
Uudessakaupungissa on jäljellä vain yksi rakennus 1600-luvulta, vanha kirkko. Kirkko valmistui 1629. Harmaakivinen kirkko on sisältä 1700-luvun asussa.
Uusikaupunki ja sitä ympäröivä maaseutu oli keskiajalta aina 1800-luvun loppupuolelle Suomen puuastiateollisuuden keskus. Talonpojat valmistivat sivuelinkeinonaan erilaisia puuastioita ja huonekaluja, kuten vakkoja, kousia (juhla-juomahaarikka) sekä tuoleja. Tästä syystä aluetta nimitetään Vakka-Suomeksi.
Suomen ensimmäinen lasitehdas merenkulkukaupungissa
Uudessakaupungissa oli Suomen ensimmäinen lasitehdas. Siellä valmistettiin muun muassa kristallia, juomalaseja sekä ikkunalasia. Yhtään kokonaista tehtaassa valmistettua esinettä ei ole säilynyt. Tehdas perustettiin 1681, mutta sen toiminta päättyi tulipaloon jo vuonna 1685. Tehdas tuotti tappiota, koska omistajan mielestä kristalli oli kelvotonta.
Suuren Pohjan sodan päättänyt rauha solmittiin Uudessakaupungissa 30. elokuuta 1721. Venäläiset joukot olivat miehittäneet Suomea 1700-luvun alussa, ja vuonna 1713 joukot tulivat myös Uuteenkaupunkiin. Suuri osa kaupunkilaisista pakeni Ruotsiin.
Uusikaupunki oli loistokas merenkulkukaupunki. 1850—80-luvuilla kaupungin kauppalaivasto oli yksi Suomen suurimpia. Sataman lähellä sijaitsi useita purjelaivojen rakennuspaikoja. Lähes kaikki kaupungin perheet olivat jollakin lailla mukana merenkulussa. Vuonna 1876 valmistui suurin Suomessa milloinkaan rakennettu purjealus, fregatti Jalo.
Tulipalot riehuivat ja tuhosivat puutaloja
Puutalokaupunki kärsi useista tulipaloista. Viimeiset suuret palot roihusivat vuosina 1846 ja 1855. Nykyinen kaupunki on suurimmaksi osaksi rakennettu näiden vuosien jälkeen, ja vanhoja kivitaloja Uudessakaupungissa on vain vähän. Vuonna 1855 kaupungin uuden asemakaavan laati lääninarkkitehti Chiewitz.
1950—60-luvuilla osaa kaupungista uusittiin modernimmaksi. 1970—80-luvuilta lähtien vanhaa kaupunkia on säilytetty ja suojeltu, ja Museoviraston mukaan Uusikaupunki on yksi parhaiten säilyneistä empire-tyylin puukaupungeista Suomessa.
Moderni teollisuus saapuu kaupunkiin
Vuonna 1965 aloitti kaupungissa toimintansa lannoitetehdas Rikkihappo Oy (Kemira) ja vuonna 1969 Saab-Valmetin autotehtaalla valmistui ensimmäinen Suomessa tehty henkilöauto. Kaupunki alkoi kasvaa ja kehittyä.
Vuonna 1969 liitettiin Uuteenkaupunkiin Uudenkaupungin maalaiskunta, vuonna 1974 Pyhämaa, 1981 Lokalahti ja 1993 Kalanti.
Säveltäjämestari Berndt Henric Crusell syntyi Uudessakaupungissa 1775. Crusellia on myös sanottu Suomen musiikin isäksi, sillä Suomessa ei siihen aikaan ollut ketään yhtä merkittävää säveltäjää. Myös fyysikko Johan Jacob Nervander (1805—1848) syntyi Uudessakaupungissa. Hän oli fysiikan tutkija, joka keksi muun muassa galvanometrin ja perusti Suomeen magneettisen observatorion, josta Ilmatieteen laitos on saanut alkunsa.